Viestejä muinaisuudesta – Äänekoski-koru

Olga Kolari |

Share Share Share
image description

Keski-Suomen kirjallinen historia on lyhyt, ajasta ei ole jäänyt paljoa tietoa historiakirjoihin. Historiasta kertovat kuitenkin muinaisesineet sekä pyhät paikat luonnon keskellä. Yksi paikallisista muinaisesineistä on Äänekoskelta löydetty viikinkiajan koru, jonka esikuvan mukaan on nyt tehty Äänekoski-koru. Äänekosken Kotiseutuyhdistys on ideoinut korun ja tehnyt taustatyöt sen historian kartoittamiseksi. Kultaseppä Sanna Hytönen valmisti korun näiden tietojen pohjalta.

- Paikallisen kultasepän valinta oli tärkeää kotiseutuyhdistykselle ja Sanna Hytönen tarttui ilomielin mielenkiintoiseen ja vaativaan tehtävään. Kertoo korun taustatutkimuksen tehnyt Kotisutuyhdistyksen jäsen Timo Enänkoski.

Minä tapaan Sanna Hytösen Kivääritehtaalla Tourulassa, sillä hänen Suolahden työhuoneensa on tällä hetkellä remontissa. Paikalle on helppoa tulla Äänekoskelta. Suomalaisille kasvukeskuksille tyypillistä parkkipaikan etsinnän murhetta ei ole. Sijainnin helppous äänekoskelaiselle oli yksi syy tulla Kivääritehtaalle, mutta ei ainoa. Kivääritehtaalla saa olla myös osana luovaa yhteisöä. 

- Täällä meitä on yhteensä 12 taiteilijaa; kuvaveistäjää, kuvataiteilijoita ja käsityöläisiä. Yhteisön tuki on merkittävä asia ja työhuone Kivääritehtaalla olikin vuosien unelma. Työhuone Suolahdessa pysyy ennallaan ja jatkossa työt jatkuvat Suolahden ja Jyväskylän välillä. Tourulan Kiväritehtaalle voi poiketa jos on muuta asiointia Jyväskylässä. Äänekoskelaiset ovatkin hyvin sinne jo löytäneet, kertoo Hytönen.

Kysyn mikä oli mielenkiintoisinta Äänekoski-korun valmistuksessa. Sannan mielestä se oli työ Museoviraston kanssa ja perehtyminen korun symboliikkaan. Korussa on näkyvissä käärmesymboliikan suomalainen erikoisuus, tapit. Muualla Pohjoismaissa tappikoruja ei ole ollut. Viikikikiajalla kaikilla esineillä oli maaginen merkitys, eikä niitä tehty vain näyttämään hyvältä. Jää nähtäväksi saammeko koskaan tietää kaikki ne viestit, joita koru on sisäänsä kätkenyt. Korurasiassa on mukana myös korun menneisyydestä kertova tarinavihko. Muinaisuus ja sen mysteerit kiehtovat nykyajan ihmisiä, toisin kuin korun löytöaikana. 

Koru valmistetaan käsityönä Suolahdessa

Äänekoski-korun suosio yllätti sen ideoijat ja valmistajan. Korusta tehdyt hopeakorut myytiin ennätysajassa loppuun. Ensi vuonna niitä valmistuu lisää, jotta voidaan vastata kasvavaan kysyntään. Mikä on suosion syy? Uskon että globaalissa maailmassa paikallisuuden tarinoiden sekä omien juurien merkitys kasvaa. Koronavuosi on vahvistanut ilmiön ennennäkemättömällä tavalla. 

- Sitä huomaa miten käsityöläisten tuotteista ja oman paikkakunnan kansallispuvuista ollaan nyt kiinnostuneita ja ylpeitä, Hytönen kertoo. Timo Enäkoski huomasi että viikinkiaika on nykyään suosittu ja näkökulma on tuotu esille Äänekoskella esimerkiksi myös Ilona Pietiläisen Harjun Kaartin kuvauksessa.

Korun alkuperäinen tarkoitus oli peplos- hameen, muinaispuvun osan pitäminen kiinni alukankaassa. Käyttääkseen Äänekoski-korua ei kuitenkaan tarvitse olla muinaispukujen harrastaja, vaan koru sopii ihan kaikenlaisiin vaatteisiin esimerkiksi rintakoruksi. 

- Solkiriipus on todella monikäyttöinen ja sopii hyvin nykyaikaan. Itse käytän sitä esimerkiksi farkkupaidan kanssa. Juhlava hopeakoru sopii myös iltapukukoruksi. Eräs rouva käytti sitä myös iltalaukun koruna, vinkkaa Hyhtönen. 

Koru onkin suunniteltu nykyvaatteisiin sopivaksi. Alkuperäinen solki oli paljon paksumpi johtuen viikinkiajan raskaista kankaista. Painavampi koru ei olisi sopinut kevyempien nykykankankaiden kanssa. Korun paksuus on ainoa asia josta on tingitty, muuten ulkomuoto on tarkasti Museoviraston esikuvien mukainen. 

- Tänään tulin paitsi haastatteluun myös itse ostamaan korua. Itselleni valikoitui heti pronssinen koru. Sannan kertoessa että ulkonäöltään ja pukeutumistyyliltään on ”kultaihmisiä” ja ”hopeaihmisiä” totean että olen pronssi-ihminen. Onhan minulla vaskikielinen kantele ja Kantelekilpailussakin tulee yleensä pronssia. Koru lähtee heti ostoksen jälkeen mukanani ensimmäiselle esiintymismatkalle Toivolan joulupihaan. Yhdistyettynä vaajakoskelaisen Helvien valmistamiin pellavavaatteisiin se luo juuri oikean kokonaisuuden ja viestii minulle tärkeitä arvoja, paikallisuutta ja käsityötä. Päätettiin myös ottaa Äänekoski-korun osaksi Mistica-yhtyeen ilmettä ja sen takia niitä tarttui mukaan peräti kolme.

Äänekoski-korun sai mukavasti mediahuomiota niin paikallislehdissä kuin Keskisuomalaisessakin. Ajaessani Tourulaan mietin saanko korun tarinaan uutta näkökulma vai onko kaikki jo kerrottu. Haastattelun aikana Sannalle tuli asiakas, joka on edesmenneen korun löytäjän tyttären tytär. Tässä harvinaisessa kuvassa on Eelis Kautto pellollaan Mämmellä josta alkuperäinen solki on löytynyt. Kuvaa ei ole aiemmin julkaistu. Joskus elämässä sattuu mitä ihmeellisimpiä kohtaamisia täysin suunnittelematta ja niitä odottamatta.

Eelis Kautto pellollaan, josta koru löytyi. Kuva: Leena Juvosen arkisto

Korun tilaaminen ja ostaminen on helppoa. Sen saa sekä suoraan Sanna Hytöseltä sekä tilauslinkin kautta. Yksi mahdollisuus tutustua Äänekoski-koruihin paremmin tarjoutuu 18.12., jolloin Willen olohuoneessa ja keittiössä on niiden pienimuotoinen myyntitapahtuma. 

Tervetuloa tutustumaan paikallisperinteeseen upean korun muodossa!

- Olga Kolari