Mämmenkylän ja Koiviston kylän juhannus

Amelia Turunen ja Riitta Koivisto |

Share Share Share
image description

Mämmenkylän juhannukseen kuuluu perinteinen kokko ja vanhat juhannustaiat. Koiviston kylän juhannusta vietetään kyläläisten ja mökkiläisten kanssa sulassa sovussa. Juhannushartaukseen osallistutaan Kapeenkosken Honkaristillä. Otsikon kukkaseppelekuvan on ottanut Ilona Pietiläinen.

Mämmenkylän juhannus

 

Mämmenkylä sijaitsee Keski-Suomessa Äänekosken pohjoispuolella, noin 10 km päässä keskustasta. Mämmenkylä on jakautunut molemmille puolille 4-tietä ja asukkaita on noin 700. Mämme on kaunis pieni kylä Keiteleen ja Kuhnamon syleilyssä. Parasta Mämmenkylällä on luonnonrauha, metsät ja rantojen läheisyys. 

Menin vierailemaan 13.6. Mämmen kyläyhdistyksen järjestämään tapahtumaan Mämmen koulunrantaan ja tapasin siellä muutamia kyläläisiä. Osa heistä oli asunut koko ikänsä Mämmellä, monet useita vuosia ja joukossa oli myös paluumuuttajia. Itse olen asunut Mämmenkylällä lähes kuusi vuotta.

Haastattelin Mämmen juhannukseen viettoon liittyen kyläyhdistyksen aktiivijäseniä Johanna Helmistä ja Leila Mulia. Keskusteluun osallistui myös muita kyläläisiä ja he innostuivat muistelemaan menneiden vuosien juhannuksia. 

Totesimme aluksi, että monet viettävät juhannusta oman perheen ja suvun kanssa, yhteisöllisyys on vähentynyt verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Itsekin olen aina viettänyt juhannusta oman perheeni kanssa. Haastateltavien mukaan juhannuksen viettoon kuuluu yhdessäoloa ja yhteistä tekemistä kuten saappaanheittoa, tikanheittoa, teltassa yöpymistä, mökkeilyä sekä ystävien ja sukulaisten vierailuja. Kylällä näkyy myös mökkiläisiä, jotka viihtyvät kesän rantamökeillään. 

Kuva: Ilona Pietiläinen

Juhannusperinteisiin kuuluu saunominen itsetehdyllä vastalla eli vihdalla, eräs kylän miehistä toteaa, että savusauna on paras. Lähes joka talossa portin pielet on koristeltu juhannuskoivuin. Taikauskoisimmat keräävät seitsemän erilaista luonnonkukkaa tyynyn alle ja unessaan näkevät juhannusheilansa tai jopa tulevan puolisonsa. Muistan itsekin joskus pienenä tyttönä kokeilleeni tätä juhannustaikaa, mutta ei ole heilaa vielä näkynyt. Osa iäkkäämmistä kyläläisistä muistelee juhannuksia, jolloin sukulaiset tulivat usein kaupungista vieraiksi Mämmelle.

Monet kokevat, että lapsuuden juhannukset tuntuivat aina lämpimiltä kun taas välillä on ollut kylmiäkin juhannuksia. Juhannuksena saatettiin lähteä juhannustansseihin tai kokkoa katsomaan. Juhannustansseja on kertoman mukaan pidetty vuosia sitten muun muassa Metsäpirtillä, jossa pidetään vieläkin erilaisia tapahtumia. Nykyään kylällä käydään juhannuskokkoa katsomassa Mämmenniemessä

Kuva: Marjut Kinnunen, Mämmen juhannuskokko vuodelta 2017.

Ääneseudun vanhin asutus on vuodelta 1544, kun alueelle asettui pälkäneläinen Niilo Mämme. Mämmenniemi sai nimensä hänen mukaansa ja samassa paikassa tänä juhannuksenakin kokko syttyy kyläläisten iloksi juhannusaattona klo 22

Toivotan kaikille hyvää ja lämmintä juhannusta! 
@Mämmentyttö Amelia Turunen

Koiviston kylän juhannus

Koiviston kylällä yhteistä juhannusjuhlaa ei ole vietetty koskaan, eikä yhteisiä kokkoja ole poltettu. Juhannusta Koivistossa viettää kyläläiset ja mökkiläisiä, joilla saattaa olla omia kokkoja palamassa. Alunperinhän kokoilla karkotettiin pahoja henkiä, mutta liekkö niillä enää sitä tarkoitusta, vai kuuluuko se vain juhannuksen perinteisiin ilman sen suurempaa merkitystä. Kokkojen polttamiseen vaikuttaa myös metsäpalovaroitukset, jotka kieltävät avotulen teon.

Kapeenkoskella sijaitsevalla Honkaristillä kuitenkin vuosittain järjestetään Juhannushartaus. Tänäkin vuonna sunnuntaina 21.6. kello 15, voi osallistua Laukaan ja Äänekosken seurakunnan yhteiseen Juhannushartaukseen.

Kirkollisilla menoilla alueella onkin pitkä historia, sillä jo 1500-luvun alkupuolella tiedetään pidettäneen jumalapalveluksia. Silloin toki ei vielä Honkaristiä ollut olemassa, sillä se pystytettiin vasta 1980 seurakuntien ja kotiseutuväen toimesta muistamaan entisaikojen jumalanpalveluksia.  Juhannusjuhlia Kapeella alettiin viettämään jo 1949, jolloin Kapeen pitkä jumalanpalvelusperinne herätettiin henkiin. Vaikkei kirkolliset menot kuuluisikaan omiin mielenkiinnon kohteisiin, on tällä perinteellä mielenkiintoinen ja kunnioitettava historia.  Jos juhannusvinkkiä Koiviston seudulle kaipaa, voisi juhannusretkeen Kapeen maisemissa yhdistää vähän historian havinaa, josta voi lukea Koiviston kyläyhdistyksen sivuilta.

Mukavaa juhannusta kaikille!
@luonnollisestiparempi Riitta

Tekstin lähteinä

Matti Hämäläinen, Koiviston kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Heikki Salonen, kyläläinen

Koiviston kyläyhdistys

Äänekosken seurakunta