Lasten kesä Kievarilla

Olga Kolari |

Share Share Share
image description
Vaikka tänä kesänä kulttuuritarjonta on koko maassa ollut poikkeuksellisen vähäistä, on Äänekoskella päästy nauttimaan niin musiikista kuin teatteristakin. Turvaväleistä ei ole tingitty, mutta yleisö on päässyt yhdessä näkemään ja kokemaan tänä kesänä Kartanon Kievarilla teatteria, musiikkia sekä stand upia. Lapsiakaan Kievarin kulttuuritarjonta ei ole unohtanut, vaan tarjolla on ollut konserttia, opettavaisia seikkailuja sekä suosikkihahmoja. 

Asun Saarijärventiellä kilometrin päästä Kartanon Kievaristä. Voin kuitenkin tunnustaa, että olen käynyt siellä hyvin harvoin. Kyseessä ei ole ollut laiskuutta tai ylimielisyyttä, vaan se, että kulttuurimenot vapaa-aikana määräytyvät sen mukaan, mihin lasten kanssa pääsee. Voiko lapsia ottaa mukaan aikuisten standup- tai karaoke-iltaan? Jos lastenhoitajan etsintä on lippujen ostoa paljon suurempi projekti, jäävät iltariennot helposti käymättä, ja katse kääntyy lastenkulttuurin puolelle.

Seuraankin kotikaupunkini lastenkulttuuritarjontaa tarkasti, ja kehumisen aihetta on monesti ollut. Painotalossa olemme vuosien varrella nähneet Mimmi Lehmää ja Varista, Herra Heinämäkeä sekä Pentti Rasinkangasta. Muutama vuosi sitten todellinen helmi tuli vastaan, kun Suolahtisalissa esitettiin Jyväskylän Sinfonian orkesterisatu. 

Kevään koronakriisi on verottanut lastenkultuuritarjontaa siinä missä muitakin tapahtumia. Synkkien perumisuutisten keskellä valoisana poikkeuksena oli Kartano Kievarin kesäteatterin toteutuminen. Sen tarjonta lapsille oli meille pelkkä juhla. Lavalle nousivat eri produktioissa niin lastenkirjojen suosikkihahmot kuin 20-vuotisjuhlaansa viettänyt Lastenorkesteri Loiskis.

Lapseni ovat siinä iässä, että meillä luetaan Tatu ja Patu -kirjoja, ja parhaat kohdat osataan ulkoa. Usein elokuvan tai näytelmän katsominen jännittääkin; Säilyykö siinä alkuperäisen tarinan tunnelma, kieli ja huumori? Linnanteatterin toteutus vastasi kaikkiin näihin odotuksiin. Näyttelijät Jaakko Loukkola ja Kalle Tulander eläytyivät outolalaisten veljesten rooleihin ja lavatus oli kuin suoraan Tatu ja Patu -kirjojen kuvituksesta. Kun on kotoisin Outolasta niin ihmisten arkiset asiat, kuten pihalla leikkiminen tai syöminen, tarjoavat loputtomasti ihmettelyn aihetta. Näytelmässä pähkäiltiin, mitkä ovat matkalaukun ja mahalaukun erot, haastateltiin Samppa Solua ja Anita Aivosolua sekä käytiin kungfu-elokuvien hengessä Suuri Loppumaistelu.

Kuten Tatu ja Patu, niin myös Teatterikoneen Tartsan ja muoviviidakko tarjosi vauhdikkaan seikkailun, jossa oli niin naurun kuin miettimisen aiheita. Aikuisenakin hämmästyi, miten hauskasti voikaan kertoa terveellisestä ruuasta sekä ympäristöstä huolehtimisesta. Kenenkään aika ei käynyt pitkäksi, kun oli musiikkia, vauhtia ja hurjia seikkailutarinoita. Näiden lomassa oppittiin, miksi pitää syödä terveellisesti ja ettei muoviroskia jätetä luontoon. Kumpikaan näytelmä ei aliarvioinut lapsia, mikä on mielestäni aina iso plussa.

Kartanon Kievarilta yleisö sai selkeitä ohjeita turvallisuuden ja hygienian suhteen. Katsomossa oli tilaa pitää turvaetäisyydet, kuten myös väliajalla kahviossa. Suuret kiitokset kuuluvat kaikille järjestäjätahoille, joilla riitti sekä rohkeutta, että vastuullisuutta tämän lasten ja aikuisten elämyskesän järjestämiseen.

Lasten kulttuurikesä Kievarilla on nyt ohi, mutta syksyn aikana aikuisille Kievarilla on tarjolla niin tanssin kuin laulunkin taikaa. Käy katsomassa päivät Kartanon Kievarin tapahtumakalenterista